Kauppapuodit

Kauppapuodit

Pitäjän talonpojat harjoittivat aiemmin kauppaa ja merenkulkua omilla aluksillaan, ns. talonpoikaispurjehduksia. Ne olivat tavallisia pitkälle 1800-luvulle saakka. Tulliviranomaiset valvoivat kauppaa. Talonpoikaiskuuttojen lastit vaihtelivat kovasti purjehduksesta toiseen – tavaroiden saatavuuden, kannattavuuden ja kysynnän mukaan. Matkat olivat varmaan jännittäviä ja tapahtumarikkaita, koska lastina oli myös elävää karjaa. Pohjanmaan tärkeitä vientituotteita vuosina 1854-1855 olivat terva, ruis, voi, liha ja hylkeenrasva.

Talonpojat purjehtivat mm. Tukholmaan, Gävleen, Härnösandiin, Sundsvalliin ja Uumajaan. He hankkivat lisätuloja salakuljettamalla kotiin tavaraa, esim. kankaita, jotka naiset ompelivat väliaikaisiksi hameiksi, joita sitten piilotettiin varsinaisen vaatetuksen alle.

Sulvalaiset matkasivat tietysti myös Vaasaan myymään vihanneksia ja muita maataloustuotteita. Torilla myytiin myös hirsiä, lannoitetta, polttopuuta, pajunvitsoja, heinää, huonekaluja, koreja, lihaa, maitoa jne. Torin parhaasta myyntipaikasta käytiin kovaa taistelua – oli tärkeää saada hyvä myyntipaikka. Pari kertaa vuodessa pidettäviä markkinoita lukuun ottamatta kauppa oli keskiajalta lähtien ollut kiellettyä kaupunkien ulkopuolella.

Vuonna 1861 sallittiin kauppapuotien pitäminen sellaisilla paikkakunnilla, jotka sijaitsivat vähintään 10 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista. Kauppiaalta vaadittiin kirjoitus- ja laskutaitoa. Kaupunkilaisten väitetään sanoneen, että jos kylissä avataan kauppapuoteja, ylellisyystavarat leviävät sinne ja kyläläiset asetetaan alttiiksi kiusauksille ja tuhlaamiselle. Vuonna 1879 poistettiin kauppapuodin etäisyyttä lähimmästä kaupungista säädelleet määräykset. Kylä toisensa jälkeen alkoi avata omia puotejaan. Kodin yhteydessä pidettävä maalaiskauppa oli tavallinen 1900-luvun alussa.
Isak Pärusin (myöhemmin Finnen) maalaiskaupan lisäksi kirkonkylässä oli varhain Johannes Bergin maalaiskauppa.

Sulvaan perustettiin säästöpankki v. 1903 (toisena tällä seudulla). Aluksi toimintaa hoidettiin kylän kansakoulusta. Tilikirjat säilytettiin lipaston laatikossa, käteiskassa sikarirasiassa, joka oli lukittuna samaan lipastoon.

Solf Lantmannagille (Sulvan Maamiesseura) kutsuttiin v. 1915 koolle asianaan osuuskaupan perustaminen. Kaupalle valittiin hoitaja ja toiminta aloitettiin 12. heinäkuuta 1916 – pääliike sijaitsi Sulvan kirkonkylässä. Osuuskaupan oli tarkoitus kattaa koko Sulvan kunnan alueen ja lisäksi Tölbyn ja Vikbyn kylät Mustasaaren puolelta. Se merkitsi sitä, että sivuliikkeitä piti perustaa moniin kyliin.
Osuuskauppa ei aloittanut toimintaansa erityisen suotuisissa oloissa sodan vuoksi, mutta maamiesseuralaiset olivat sitä mieltä, että kauppatoimintaan piti hankkia oma rakennus. Toiminta siirrettiin uusiin tiloihin 20. lokakuuta 1919. Yläkerta vuokrattiin säästöpankille ja puhelinosuuskunnalle.

Sivuliikkeet avattiin välittömästi Tölbyyn ja Munsmoon, ja pian myös Över- ja Yttersundomin kyliin. Vähän myöhemmin avattiin sivuliike myös Västersolfin kylään. Rimal Handel aloitti toimintansa Solf Andelshandelin sivuliikkeenä vuoden 1920 tietämillä, Seffrin kauppa Ängarna-kylässä v. 1954. Solf Andelshandel kuljetti tarvittaessa tavaroita kotiin pakettiautolla ja myöhemmin se alkoi kiertää seutua myymäläautojen avulla.

Solf Andelshandel liittyi myöhemmin Anva-osuuskuntaan.

Kaikki maahantuonti keskeytettiin sotavuosina 1939-1945. Kaikesta oli pulaa ja kansanhuoltoministeriö jakoi erilaisia säännöstelykortteja, joita käytettiin kaupoissa. Kaikki mikä voitiin kierrättää ja käyttää hyödyksi, myös käytettiin hyödyksi.

Kerrotaan, että Finnen kauppa sai eräänä sotajouluna käsiinsä pienen erän karamelleja, joilla kauppias yllätti oppilaat koulun joulujuhlassa.

Munsmossa oli myös Einar Skogin maalaiskauppa.joka alotti toimintansa 1934.

Håkan Båsk aloitti liiketoimintansa John Båskin 1930-luvun loppupuolella keskustaan rakentamassa talossa, joka valmistui sodan jälkeen v. 1945. Toiminta keskittyi maataloustuotteiden ostoon ja vähitellen myös myyntiin maataloudelle.

Tämän talon kauppaosa oli jaettu useisiin pienempiin tiloihin v. 1946-1949. Tiloissa toimi myös mm. polkupyöräliike ja –korjaamo, ompelimo, kampaamo ja valokuvaamo. Siellä toimi jonkin aikaa myös evakuoitujen karjalaisten koulu.

Centralbutiken i Solf aloitti toimintansa v. 1949 kun Håkan Båsk yhdistyi Henrik ja Astrid Båskin sekä Lars Englundin aloittamaan ruokakauppaan. Toimintaa laajennettiin myöhemmin v. 1951 siilovarastolla ja kuivaamolla. Lars Englund myi osuutensa v. 1955 Båskin veljeksille, jotka jatkoivat toimintaa. Paikalla oli myös kioski. Kioski siirrettiin myöhemmin Tölbyn kauppaan, joka silloin kuului Centralbutikeniin ja myytiin myöhemmin Anvaan. Centralbutiken alkoi liikennöidä kylissä myymäläautolla v. 1965.

Keskustaan rakennettiin v. 1979 uusi liiketalo, johon Centralbutiken muutti. Myöhemmin tiloissa toimii Axet ja nyt Sale.

Torsten Björklund aloitti ”Lallin” maalaiskaupan Mobackenilla vuonna 1926. Kauppa toimi ensimmäiset vuotensa kotitilan kamarissa. Muutamaa vuotta myöhemmin rakennettiin liiketalo tien varteen. Ruokatavaroiden myynti päättyi v. 1975, mutta viljakauppaa harjoitetaan yhä vielä samalla paikalla.

Seudulla on ollut muitakin kauppoja: Karl Genasin maalaiskauppa Riimalassa ja Norrbackenin maalaiskauppa myös Riimalassa, Aili Hiltusen tila Ängarna-kylässä, Gustav Finnen Västersolfin kylässä ja Mattfolkin kauppa Östersolfin kylässä. (Östersolfissa toimi myös pieni kioski, jota hoiti Träskelinin perhe.) Näiden lisäksi oli kulkukauppiaita, jotka hoitivat liiketoimintaansa hevosen ja kärryjen avulla.

Kauppojen merkitys on ollut seudulle suuri. Palvelun lisäksi kaupat tarjosivat mahdollisuuden yhteisöllisyyteen. Ukot lähtivät kylälle kauppaan ja tulivat takaisin vasta monta tuntia myöhemmin, koska olivat kaupassa tavanneet jonkun tuttavansa. Kauppojen ulkopuolella oli ennen usein ns. ”ljugarbänkar” (valehtelupenkkejä), joihin asiakkaat voivat hetkeksi istahtaa jutustelemaan.

Painetut lähteet:
•    Ett vrångt och svårt folk, Korsholm under 650 år. Mustasaaren kunta. 2000.
•    Solf sockens historia 2, Allmogekulturen i Solf-byarna med Munsmo. G. Rosenholm. Solf kommuns förlag. 1965.
•    Solf Andelshandel 50 år. Vasa tryckeri. 1966.
•    Barnens sekel i Solfbygden. B. Berg et al. Fram. 1986.
•    Affärsverksamhet i Rimal by. B. Brorsin kirjoittama artikkeli. 2003.
•    F:ma Torsten Björklund – Solf Lanthandel. B. Brorsin kirjoittama artikkeli. 2005.
•    Butiker i Solf Ängarna. R. Granholmin kirjoittama artikkeli. 2003.
•    B. Brorsin ja M. Båskin haastattelut.